Hypofosfateeminen riisitauti, hypofostatemia

Hypofosfateeminen riisitauti (X-linked Hypophosphatemia, XLH)

XLH on perinnöllinen, X-kromosomissa vallitsevasti periytyvä luustoaineenvaihdunnan sairaus. Se on yleisin kaikista perinnöllisistä riisitautimuodoista ja aiheutuu mutaatiosta PHEX-geenissä. Taudin esiintyvyys on  1/20 000–25 000 syntyvää lasta kohden.

Suomessa potilaiden määrää on vaikea arvioida, mutta sairauden esiintyvyyden on havaittu olevan matalampaa Suomessa, kuin muissa Pohjoismaissa.

Mutaatio aiheuttaa sen, että keho tuottaa liikaa FGF23-hormonia, joka kontrolloi fosforin määrää veressä. Elimistö menettää fosfaattia munuaisten kautta virtsaan, jolloin veren fosfaattipitoisuus pienenee, jonka seurauksena luuston mineralisoituminen häiriintyy ja luusto pehmenee.

Periytyminen

XLH periytyy dominantisti X-kromosomissa. Jos sairauden aiheuttama geeni periytyy äidiltä, on sairauden periytymisriski jokaisen lapsen kohdalla 50 %. Jos sairaus perityy isältä, se aiheuttaa sairauden jokaiselle tyttärelle, muttei koskaan pojalle.

XLH voi myös olla seurausta mutaatiosta. Noin 20 - 30 % tapauksista ovat aiheutuneet de novo-mutaation seurauksena.

Yleiset oireet

XLH:n vaikeusaste vaihtelee, jokaisella on yksilöllinen oirekuva. XLH vaikuttaa joka elämänvaiheeseen, eikä se ole pelkästään lasten sairaus, ja oireet vaihtelevat elämänvaihdeiden mukaan.

Yleisimmin kuvailtuja oireita ovat kipu, jäykkyys ja väsymys.

Lapsilla tyypillisiä oireita on hidas kasvu, lyhyet raajat ja raajojen virheasennot, kallon saumojen ennenaikainen luutuminen, luusto- ja lihaskivut ja hampaiden spontaanit juuritulehdukset.

Aikuisilla esiintyviä oireita ovat muun muassa riisitautimuutokset luustossa, luusto- ja nivelkivut, nivelten jäykkyys ja liikkumisen vaikeudet, nivelrikko, rasitusmurtumat ja niiden huono paraneminen sekä kuulon aleneminen ja selkäydinkanavan ahtautuminen.

XLH vaikuttaa myös psykososiaaliseen terveyteen. Oireet voivat aiheuttaa mielialan alentumista ja masennusta. Fyysiset ja ulospäin näkyvät oireet voivat vaikuttaa itsetuntoon. Fatiikki voi tehdä jokapäiväisestä elämästä raskasta ja hankalaa, ja arjen hoitaminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta. 

XLH:n diagnosointi ja hoito

XLH diagnosoidaan usein lapsilla siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa kävellä. Diagnosoinnissa otetaan huomioon kliiniset ja tutkimuslöydökset kuten laboratoriokokeiden ja röntgentutkimusten löydökset jamahdollinen sukuhistoria. Nykyään myös diagnoosi voidaan selvittää geenitestillä.

Osalla sairaus on niin lievä, että se voi jäädä tunnistamatta.

Suurin osa potilaista käyttää sairauden hoidossa suun kautta otettavaa fosfaattia ja aktiivista D-vitamiinia. Tämä on perinteinen hoitomuoto XLH:ssa, mutta se ei useinkaan ole riittävä eikä se hoida sairautta. Osalla potilaista se saattaa  lievittää oireita, parantaa laboratoriokokeiden tuloksia ja vaikuttaa myönteisesti pituuskasvuun. Osalla näitä vaikutuksia ei kuitenkaan ole nähtävissä eli lääke ei tuota toivottuja tuloksia läheskään kaikilla potilailla.

Perinteinen hoito on myös vaativaa sekä perheelle että hoitavalle taholle. Hoitona on usein 4-5 kertaa vuorokaudessa annettava fosfaattilisä ja aktiivinen D-vitamiini. Hoito vaatii tiivistä seurantaa, ja hyvästäkin hoitotasapainosta huolimatta hoitotulokset ovat usein epätyydyttäviä.

XLH:hon on kehitetty monoklonaalinen vasta-aine Burosumabi, myyntinimeltä Crysvita. Se kiinnittyy FGF23:een veressä ja estää sitä vaikuttamasta. Tämä suurentaa veren fosfaattipitoisuutta ja lievittää sairauden oireita. Burosumabi on hyvin siedetty ja erittäin tehokkaaksi osoittautunut hoitomuoto. Tutkimuksissa on osoittautunut, että se tuottaa selvästi parempaa hoitotulosta, kuin perinteinen fosfaattikorvaushoito.

Suomessa Burosumabia saa vain muutama lapsipotilas, vaikka se on European Medicines Agencyn (EMA) suosittelema hoitomuoto XLH:n yli 1-vuotiaille potilaille. Suomessa FIMEA on myöntänyt lääkkeen myyntiluvan ainoastaan lapsipotilaille määräaikaisesti. 

Kalfos pyrkii vaikuttamaan lääkkeen saatavuuteen myös aikuispotilaille, koska sillä on tutkitusti todettu suuresti positiivisia vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun ja sairauden lieventymiseen. Yksi Burosumabin saatavuuteen vaikuttava tekijä on lääkkeen kallis hinta.